Tätä menoa viisikymppisenä perustettua startuppia ei pian enää ehdi ipottaa ennen eläkepäiviä :)

Mikä tekee ei-ladattavasta hybridistä "täyshybridin" tai "itselataavan hybridin"? Itse kutsuisin sitä vajaa-hybridiksi, josta puuttuu mahdollisuus ladata se sähköajoon.

Hesarilta oppia talousraportoinnin kuvaajiin.

En aivan hiffaa mitä lisäarvoa tuo Woltin Suomen yhtiön tilinpäätöksen analysointi. Konsernin liikevaihto oli kuitenkin jo vuonna 2021 yli 600 M€. Suomen tukitoiminnoista voi tehdä vain yhden johtopäätöksen: konsernin kehityskulut kaadetaan sinne. kauppalehti.fi/uutiset/wolt-…

Myyntihinnan ja velattoman hinnan konsepti näyttää olevan ylivoimaisen vaikea, kun samaan aikaan puhutaan 1,98Me hintapyynnöstä ja 11ke vastikkeesta. Ei näin. is.fi/viihde/art-20000106397…

Markkinan alakulo ei näy Varjon valuaatiossa Springvestin bridge-kierroksella. Pre-money 255 M€, joka on tämän hetken markkinasentimenttiin paljon. Ymmärrettävästi eivät halua tehdä down-rundia. Kiinnostavaa nähdä, milainen on merkintäinnokkuus. app.springvest.fi/rounds/307

Looks like a free fall.

Medialukutaidon merkitys on suurempi kuin koskaan. Ja huonosti tehdyt klikkijutut eivät ainakaan vähennä sen tarvetta. Tässä esimerkki sähköautojen akkujen kulumisesta, missä prosenteilla leikkimisellä johdetaan harhaan. Samassa yhteydessä verrataan akun kapasiteetin kulumaa (10% kolmessa vuodessa) siihen mitä EPA odottaa autojen rangen heikentymisestä. Jutussa kerrotaan, että kolmen vuoden jälkeen EPA:n odotuksesta toteutuu vain 64%. Mainitsematta jätetään, että uutenakin se toteutuu vain 72-prosenttisesti. is.fi/autot/art-200001046525…

Vinkki: jos mikä tahansa Big Four tekee tilintarkastusta alle tuhannen euron sis. alv, älä lähde neuvottelemaan hinnasta. Pienyritys tyrmistyi: Pyysi alennusta tilintarkastuksesta – KPMG nelinkertaisti hintansa kauppalehti.fi/uutiset/pieny…

Miksi uutisoida edellisen arkipäivän Euribor klo 12, kun kuluvan päivän korko olisi tiedossa tuntia myöhemmin? #Euribor

Broken cap table — tälle ei löydy hyvää suomennosta. Ja tämä tuntuu olevan erityisesti suomalaisten startupien perisynti. Mutta mitä se tarkoittaa? Lyhyt vastaus on, että eniten arvoa tuovien tahojen (founder, työntekijät) omistus on suhteessa pieni, verrattuna passiivisiin omistajiin. Miten tähän tilanteeseen on jouduttu? Erittäin harvoin firmojen kasvu noudattaa pitch-deckien lätkämailaennusteita, joissa voimakas kasvu alkaa juuri ennusteen toisen vuoden kohdalla. Todellisuudessa suurin osa tarvitsee ennakoitua enemmän rahoitusta kasvupolullaan, matkalla kannattavaksi. Velkarahaa ei tappiollinen startup saa merkittävää määrää (Nordean startup-guru Vesa Riihimäestä huolimatta), jolloin jäljelle jäävät osakeannit suunniteltua matalammalla valuaatiolla. Erinäisten alkuvaiheen rahoituskierrosten myötä founderit dilutoituvat kymmenistä prosenteista helposti jopa ykkösprosentteihin. Valistunut VC pitäisi toki huolen foundereiden sitouttamisesta. Mutta kun rahaa on raavittava sieltä mistä sitä saa, joudutaan jatkuvaan pienten rundien kierteeseen. Näissä valuaatio on matala ja diluutio suuri. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa foundereiden omistus on niin pieni, että isommalle kierrokselle on enää vaikea saada hyvää sijoittajaa mukaan. Miten tästä pattitilanteesta pääsee yli? Jotta firmasta tulisi jälleen rahoituskelpoinen, pitää foundereiden (ja mielellään henkilöstön) osuus nostaa tavalla tai toisella merkittäväksi. Vähintään pariinkymmeneen prosenttiin. Tähän löytyy erilaisia keinoja, muun muassa: -henkilöstöanti, jossa voidaan nykyään soveltaa osakkeen matemaattista arvoa käyväksi arvoksi -optiot -suunnattu osakeanti, jonka merkintäaika jätetään niin pitkäksi, että se toimii option kaltaisesti -osakesiirrot investoreilta foundereille, edullisin ehdoin Miksi tämä ongelma tuntuu vaivaavan erityisesti suomalaisia startupeja? Oma tulkintani on, että asiaan vain kiinnitään meillä liian vähän huomiota, ja pienten kierrosten myötä tilanne ajautuu tähän kuin varkain. Alkuvaiheen sijoittajat - family, friends, and fools ( Finnvera by @kimvaisanen) - eivät tätä hiffaa. Ja ongelma korostuu pitkän T&K-vaiheen firmoissa, jotka saavat vahvistusta product-market fit:lleen vasta vuosien jälkeen, kun tuote on viimein saatu markkinoille.

Kymmenien mitäänsanomattomien bisneskirjojen jälkeen tämä oli varsinainen valopilkku. Hieno sekoitus Niken tarinaa ja elämäkertaa. Muita suosituksia tällaisesta skenestä? #ShoeDog

Vähemmän pöhinää, enemmän substanssia. Kiitos #Slush 2023.