Jos journalistinen kulttuurimme perustuisi yhteiskunnan toiminnan tuntemukseen ja lukutaitoon, Suvivirsi-keskustelu olisi edennyt seuraavasti:
1. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen tultua tietoon toimituksissa perehdytään päätökseen ja luetaan kertauksena yhdenvertaisuuslaki esitöineen. Aikaa tähän menee kenties puolisen tuntia.
2. Päätöksen lukuisien epäjohdonmukaisuuksien pohjalta toimitukset ensimmäisessä jutussa esittävät kysymykset valitsemilleen vastuuhenkilöille ja päättäjille:
(a) Päätöstä ei ole tärkeimmältä osin lainkaan perusteltu. Esitöistä ilmenee, että lainsäätäjä on tarkoittanut syrjinnällä sellaisia asioita kuin mukautusten epääminen vammaiselta, jolloin tämä ei voi osallistua ansiotyöhön, tai perusteeton alipalkkaus sukupuolen perusteella. Lautakunta ei argumentoi, millä perustein on lainsäätäjän tarkoittamaa epäedullisempaan asemaan asettamista se, että oppilas menee muiden mukana kevätjuhlaan, jossa hän todennäköisimmin varmasti tietää kuulevansa Suvivirren, kuten kaikkina vuosina ennenkin, esitettynä vailla uskonnon harjoittamisen tarkoitusta.
Päätös jättää arvioimatta asiassa olennaiset perustuslakivaliokunnan linjaukset sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun (Lautsi ym. vastaan Italia, 18.3.2011). Tämän mukaan krusifiksien pito italialaisissa valtion koulujen luokkahuoneissa ei loukkaa lasten uskonnonvapautta. Pelkkä Suvivirren kuuleminen voitaneen mieltää uskonnon harjoittamiseksi vielä paljon vähemmän kuin krusifiksin näkeminen, joka ei siis EIT:n mukaan uskonnonvapautta loukkaa.
Kysymykset: Miksi päätös on puutteellisesti kirjoitettu? Mikä koulujuhlassa muodostaa lainsäätäjän tarkoittaman epäedullisempaan asemaan asettamisen? Millä konkreettisella tavalla tämä tapahtuu?
(b) Lautakunta on mahdollisesti menetellyt vastoin hallintolakia ja perustuslakiin sisältyvää hallinnon oikeusturvaperiaatetta määrätessään Espoon kaupungille 10.000 euron uhkasakon, koska se ei ole kertonut tällaisen mahdollisuudesta kaupungille, jolla on ollut mahdollisuus odottaa korkeintaan 1.000 euron seurausta. Tieto olisi voinut vaikuttaa siihen, miten tehokkaasti kaupunki vastauksensa valmisteli.
Espoon kaupungille: Miten aiotte toimia asiassa, veronmaksajienne rahoja huolellisesti käyttäen, ottaen huomioon, että sekä hyvitysmaksu että uhkasakko on mahdollisesti asetettu vailla perustetta ja väärässä järjestyksessä ja että toiminta toiminee esimerkkinä tulevissa vastaavissa tapauksissa?
(c) Sekä a) että b) ilmenevät myös lautakunnan jäsenten eriävistä äänestyslausunnoista, eli lautakunta on päättänyt asioista erimielisinä äänestyksen jälkeen. Kyseessä oli teknisesti kaksi asiaa, joissa seikkailevat muun muassa kappaleet Varpunen jouluaamuna ja Suvivirsi tavalla, jota päätös ei kytke lainsäädäntöön oikeastaan mitenkään. Päätös ei ollut aluksi saatavilla verkosta (
yvtltk.fi/lausunnot-tapausse…).
Asioissa viimeiset selvitykset oli saatu 15.12.2025. Kokous oli sähköpostikokous, joka pidettiin 15.5.2026. Näin väitteen, että sähköpostiyhteys ei olisi lautakunnan työjärjestyksen mukainen kokoustapa. (Työstä palkkaa saava journalisti voisi lukea työjärjestyksen ja todeta asian jutussa, itse en juuri nyt viitsi.)
Kysymykset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle:
• Asia on ratkaistu sähköpostikokouksella puoli vuotta sen jälkeen, kun sen selvitykset on saatu. Jää vaikutelma, että ajankohta on valittu tarkoituksella juuri kevätjuhlaa edeltämään. Onko näin?
• Eriävät äänestyslausunnot sisältävät paremman argumentaation kuin päätös, joka vaikuttaa lausuntojen perusteella selvästi puutteelliselta. Miksi päätös on puutteellinen?
• Käytiinkö kokouksessa keskustelua päätöksen puutteista vai onko asiassa käynyt niin kuin elämänkokemuksen mukaan on sähköpostikokouksessa mahdollista käydä: jäsenet eivät viitsi täysin perehtyä vaan vain kuittaavat esittelijän pitkän postin?
• Pitikö lautakunta hakemusta uskottavana esimerkiksi siitä näkökulmasta, että samat syrjiviksi väitetyt elementit tulivat koulujuhlissa yllätyksenä vuosikausia, kerta toisensa jälkeen?
3. Ensimmäinen uutisjuttu kirjoitetaan yllä saatujen vastausten perusteella ja jatkokeskustelua käydään esimerkiksi seuraavista kysymyksistä, jotka ovat päätöksen lukemalla perusteltuja:
a) Näyttää siltä, että Espoon kaupungin tulee hakea päätökseen muutosta hallinto-oikeudesta, sillä muu olisi mahdollisesti epäasianmukaista viranhoitoa. Jos ja kun se näin tekee ja jos ja kun päätös muuttuu, olisiko syytä herättää kysymys lautakunnan tarpeellisuudesta? Olisiko sekä yksilön että viranomaisen oikeusturva parempi, jos asiat käsiteltäisiin lähtökohtaisesti vain tuomioistuimissa?
b) Asiaan liittyvät Opetushallituksen ohjeet näyttävät nekin perusteettomilta. Ei ole osoitettu sääntelyyn perustuvaa syytä, että Suvivirren esiintymisestä kevätjuhlassa tulisi varoittaa ennalta tai edes tarjota mahdollisuutta poistua. Tulisiko Opetushallituksen muuttaa ohjeitaan?
hs.fi/kulttuuri/art-20000120….
ALT Helsingin Sanomien Media-palsta 31.5.2026, Jussi Tuulensuun kirjoitus