Tutkimuksessa havaitaan, että koulutuksen geneettinen alttius ennustaa aikuisiän sosioekonomisia lopputulemia eri tavoin eri sukupolvissa Suomessa. Tulokset viittaavat siihen, että koulutusjärjestelmä ja institutionaalinen ympäristö voivat heikentää geneettisten tekijöiden yhteyttä elinkaaren aikaiseen eriarvoisuuteen.
doi.org/10.1215/00703370-125…
Pitkäkestoinen, varhaislapsuudesta aikuisuuteen ulottunut ravitsemusohjaus on yhteydessä parempiin koulutuksellisiin lopputuloksiin erityisesti matalamman koulutustason perheistä tulevilla pojilla. Varhaiset terveys- ja ravitsemusinterventiot voivat siten tukea myös koulutuksellista menestystä ja kaventaa sosioekonomisia eroja. dx.doi.org/10.1002/hsr2.7235…
Terveys on näkymätön pääoma ja investointi, joka vaikuttaa ratkaisevasti ikääntyvän Suomen tulevaisuuteen. Jos emme jaksa, työurat lyhenevät ja tuottavuus heikkenee. sitra.fi/kasvuatlas-artikkel…
“A lot of the internet is being enclosed and resold to us as private property,” Autor said. “This is a huge reallocation of property rights.” newyorker.com/news/the-finan…
Työmark. osallistuminen on Suomessa taloudellisesti erittäin kannattavaa — käytännössä kaikille — vähänkin pidem. aikavälillä. Ihmiset eivät tee 1 periodin päätöksiä. Ihmiset osallistuvat usein työmarkkinoille myös tilanteissa, joissa se ei ole välittömästi tal. kannattavaa. Palkka ei ole työn ainoa palkkio.
Suomalaisten into kuulua ammattiliittoon on laskenut jyrkästi 1990-luvun alusta lähtien. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, liittoihin kuuluu pian alle puolet suomalaisista työntekijöistä. Kehitykseen on vaikuttanut ainakin mahdollisuus kuulua työttömyyskassaan ilman ammattiliiton jäsenyyttä, mutta kaikkia vaikuttavia mekanismeja ei vielä ymmärretä. Yleissitovuuden takia työehtosopimusten kattavuus voi silti tulevaisuudessakin pysyä korkeana, @pbockerman, Toni Juuti, Salla Kalin, Merja Kauhanen ja Tuomo Suhonen @Labore_tutkimus analysoivat. Lue koko artikkeli ➡️ labore.fi/t&y/miksi-jarjesta…
Friedman mahdollisesti ajatteli, että kaiken taloudellisen toiminnan tavoitteena on viime kädessä kulutuksen maksimointi. Tuonti on vientiä "lähempänä" kulutusta.
Työn tarjonta on päätösmuuttuja. Sitä voidaan siis mielestäsi käsitellä "ulkoisen" variaation lähteenä. Vastaavasti esim. ydinonnettomuuden laskeuma ei täytä ko. vaatimusta. Aihealue näyttää vaikuttavan vahvasti päättelysi "tiukkuuden" tasoon (huom.: kausaalinen väittämä).