Onko tekoälyssä kuplaa?
Vaikka kirjoitan paljon Israelista, työkseni pohdin taloutta moneltakin kantilta. Viime aikainen kela perustuu siihen, mitä olen seuraillut
@marktilbury a - mielenkiintoinen hahmo.
Tekoäly yritykset ovat hyvin riippuvaisia toisistaan ja tämä luo omanlaista keinotekoista, sisäsiittoista kurssikehitystä. Tekoäly for sure on talouskasvun mahdollistaja big time maailmalla ja Suomenkin toivo (vaikka juna meni jo ;) samalla tavalla kuin
dot.com kuplaa edeltävät innovaatiot: kännykkä, sähköposti ja internet.
Tekoäly yhtiöiden osakkeet jatkavat kasvuaan, koska ne nähdään talouskasvun ytimessä, mutta mihin kasvu perustuu?
Aloitetaan roolityksesta: jos vaikea hahmottaa tekoäly kenttää, käytä metaforaa: osa myy lapioita kuopan kaivajille, toiset on kaivajia ja kolmannet ovat maanomistajia, jotka vuokraavat maata kaivajille ja ostaa lapioita.
Nvidia
Intel
AMD
--> Piirisuunnittelijat (”lapion myyjät”)Suunnittelevat ja myyvät AI-siruja (GPU:t).
OpenAI
xAI
muut pienemmät toimijat
-> AI-yhtiöt (”kaivajat”), jotka ostavat laskentatehoa ja rakentavat AI-palveluja.
Oracle
CoreWeave
Microsoft (Azure)
--> Datakeskukset / välikädet (”maanomistajat”) Ostavat sirut ja vuokraavat laskentatehon AI-yhtiöille.
Jos ekosysteemi valmiina, mutta systeemin ongelma on juuri ekosysteemi: sama raha kiertää ympyrää.
Rahavirrat menevät suurin piirtein näin:
1) Microsoft sijoittaa OpenAI:hin suuria summia
2) OpenAI maksaa rahat takaisin Microsoftille Azure-datakeskuksista
3) Microsoft käyttää rahat Nvidia-siruihin
4) Nvidia sijoittaa rahaa takaisin OpenAI:hin
Jokainen kirjaa tapahtuman liikevaihdoksi.
Kaikilla näyttää olevan kasvavaa liikevaihtoa, osakekurssit nousevat, mutta reaalinen loppukysyntä ei kuitenkaan kasva samassa suhteessa.
Simppelimpi vertaus:
Maksan kaverille 1 000 € kuopan kaivamisesta.
Hän maksaa minulle 1 000 € kuopan täyttämisestä.
Molemmilla 1 000 € liikevaihtoa – mutta mitään arvoa ei syntynyt.
Toisaalta tämä on aina ollut BKT:n, eli talouskasvun mittarin perusongelma, mutta tekoäly firmojen sisäsiittoisuudessa korostuu.
Tämä kierre voi keinotekoisesti nostaa sirukysyntää, koska Nvidia sijoittaa asiakkaisiin, joilla on sitten mahdollisuus ostaa taas lisää siruja.
Nvidia on selkein voittaja tässä hyrrässä, sillä sen osakekurssi 1600 % (ja ylikin) ChatGPT:n julkaisun jälkeen.
Se siis myy siruja kaikille AI yrityksille, jonka jälkeen se sijoittaa takaisin samoihin asiakkaisiin.
Hauraan tästä korttitalosta tekee se, että Nvidia ansaitsee riippumatta siitä, tekevätkö AI-yhtiöt koskaan voittoa.
Suurin rakenteellinen riski tämän päivän tekoäly kehityksessä on se, että tekoäly firmat eivät vielä tee voittoa.
Esim: OpenAI:n arvostus noin 500 mrd $, liikevaihto noin 12 mrd $, mutta tulos on tappiollinen. Liiketoimintamallia pitää vielä hioa eli sitä, mistä kaikesta voi rahastaa.
No mistä?
Mahdolliset rahanlähteet:
- Mainokset suoraan keskusteluihin (”osta tätä”)
- Käyttäjädata (700 miljoonaa viikkokäyttäjää)
- Aikuisviihde-sisältö (erittäin suuri markkina- VALITETTAVASTI, mutta tämä ei nyt ole normatiivista pohdintaa)
- Yritysten riippuvuuden luominen, kun työvoimaa korvataan AI:lla. Riippuvuus mahdollistaa hintojen noston.
Markkinaodotukset: jatkuvaa kasvua, sillä AI-kehitys on ollut tähänkin asti poikkeuksellisen nopeaa.
Osakearvot olettavat tämän selkeästi jatkuvan, mutta voiko kasvu olla "loputonta"? Lähestyykö datawall?
Pitäisikö siis Suomen sallia KV datakeskukset? Erilaisia argumentteja on ilmassa, mutta
@MartinPaasi lla oli taannoin tähän mielenkiintoinen kela:
youtube.com/watch?v=xxLEWXvC…
1. Datakeskukset tulevat Suomeen, koska sähkö ilmasto vakaus
2. Datakeskukset luovat kysyntää sähkölle ja verkolle → energia-investoinnit muuttuvat kannattavammiksi
3. Energian ja verkon investoinnit vahvistavat teollista kilpailukykyä (sähkö, luotettavuus, kapasiteetti)
4.Kun kapasiteetti ja osaaminen kasvaa, Suomi houkuttelee AI-yrityksiä ja osaajia (koska täällä voi oikeasti tehdä laskentaa)
5. AI-yritykset luovat tuottavuusloikan muille toimialoille uutta vientiä
→ BKT kasvaa, veropohja vahvistuu 💪
Ilman uutta datalähdettä kehitys voi hidastua radikaalisti.
Jos nyt kuitenkaan Suomi ei pelasta datakeskuksilla datan tarvetta, kehitys hidastuu, jolloin odotukset romahtavat, osakkeiden arvostukset romahtavat ja uusi
dot.com odottaa jo ovella.
Onko siis data wall ylitettävissä?
Mahdollisesti kyllä, mutta tarvitaan erilaista dataa: vuorovaikutusta, elämyksiä, fyysisen maailman ja tekoälyn sekoittamista 😳(not good).
Tämä vaatii robotiikkaa ja uutta infraa, joka taas on kalliimpaa ja hitaampaa skaalausta.
Yhteenvetona: ihan samanlaisessa tilanteessa kuin
dot.com aikaan ei olla, sillä AI:lla on todellista hyötyä, mitä monella internet yrityksellä ei ollut (muistatteko kun konsultit myi Satama Interactiven powepoint esityksiä useilla sadoilla euroilla 😆😁(se vasta olikin helpon rahan aikaa)
Silti, ydinajatus on se, että AI on mullistava teknologia, mutta tällä hetkellä osa sen arvosta näyttää syntyvän rahan kierrosta, ei vielä lopullisesta tuotetusta voitosta.