Briteissä poliisi pidätti eläkkeelle jääneen konstaapelin, Julian Foulkesin, koska hänen twiitinsä sisälsi "hurty words", satuttavia sanoja. Foulkes vietiin asemalle raudoissa viettämään kahdeksan tuntia sellissä sekä kuulusteluissa epäiltynä "pahantahtoisesta kommunikaatiosta".
Sehän ei varsinaisesti ole uutinen 2020-luvun sananvapauden aikana. Eihän nyt mikään vuosi 2011 ole. 1984, ehkä.
Huomioitavaa on, että poliisi näki tarpeelliseksi suorittaa kotietsinnän kuuden konstaapelin vahvuudella pamput ja sumutteet mukana, huomioiden 71-vuotiaan Julianin fyysinen uhka. Kotietsinnässä käytiin läpi hänen kirjahyllyjään, josta löytyi "brexitmäistä materiaalia" sekä länsimaista kulttuuria arvostavia ja puolustavia teoksia. Poliisi kuulusteli Juliania hänen kirjahyllystään löytyvistä kirjoista, niiden poliittisista kannoista ja sanomista.
Julian Foulkesin julkaisu, josta kaikki lähti, oli vastaus käyttäjälle Mr Ethical. Hän oli suuttunut, että pro-"Palestiina" -marsseja kutsutaan vihamarsseiksi. Totuus tekee kipeää, ymmärtäähän sen. Julian Foulkes oli sanonut herra eettisyyden olevan vain askeleen päässä siitä, että tämä ryntää Heathrowia ympäriinsä etsien juutalaisia.
Tämän viestin Metropolitanin poliisi merkkasi "huolta aiheuttavaksi sisällöksi sosiaalisessa mediassa". Kentin poliisi tulkitsi Foulkesin viestin antisemitistiseksi. Foulkes yritti kertoa tutkijoille, että kirjoituksen sisältö on täysin päinvastainen.
Jos tuota keskustelunvaihtoa oikein hartaudella tulkitsee, sen pitäisi aueta vähän hitaammillekin. Kun muistaa, miten pro-"Palestiina"-marssit valtaavat kadut viikko viikon jälkeen. Näillä marsseilla huudeltiin kansanmurhaan tähtääviä sloganeita ja kannettiin terroristijärjestöjen lippuja. Poliisit, jotka valvoivat marssien sujuvuutta, pyysivät juutalaisia kulkemaan muuta reittiä, etteivät he suututtaisi mielenosoittajia - varsinkin, jos heillä oli avoimesti kipa ja Daavidin tähti näkyvillä.
Ajatusrikokset alkavat olla ajankohtaisia ja todisteet voivat löytyä kirjahyllystäsi. Pitääkö tässä alkaa varmuuden vuoksi ostamaan DEI-hyväksyttyjä teoksia, jotta ajatuspoliisin tullessa tarkastukselle ei tarvitse lähteä helyt kädessä mukaan?
Pitäisikö kaikki sosiaalisen median kirjoitukset olla kokonaisuudessaan fyysisinä tulosteina siltä varalta, että tutkijat ei hoksaa lukea kontekstia? Entä kuinka paljon uskaltaa käyttää tiettyjä retorisia tehokeinoja, kuten ironiaa tai sarkasmia?
Missä vaiheessa on järjestettävä konservatiivien salalukupiirejä, joissa voidaan yhdessä lukea ja pohtia kiellettyjä kirjoja?
"Speakeasy" muuttuukin muotoon "readeasy".