Hyvät kansanedustajat,
kirjoitan teille tämän kirjeen helmikuussa 2026, koska tekoälyn kehitys ei ole enää tulevaisuuden visio – se on täällä nyt, ja se muuttaa suomalaista yhteiskuntaa nopeammin kuin mikään teknologia aikaisemmin historiassamme. Teidän tehtävänne on ymmärtää tämä muutos syvällisesti ja toimia välittömästi, jotta Suomi ei jää jälkeen vaan nousee vastuullisen ja kilpailukykyisen tekoälyn kärkimaaksi Euroopassa.
Tekoälyn kehityksen nopeus on räjähdysmäinen – eikä se hidastu
Viimeiset neljä vuotta ovat olleet ennennäkemätöntä edistystä:
- Vuonna 2022 ChatGPT oli sensaatio.
- Vuoteen 2025 mennessä siirryttiin multimodaaliseen tekoälyyn (teksti, kuva, ääni, video yhdessä) ja agenttiseen tekoälyyn, joka ei enää vain vastaa kysymyksiin vaan suunnittelee, tekee päätöksiä ja toteuttaa monivaiheisia tehtäviä itsenäisesti.
- Vuonna 2026 siirrytään laajaan yrityskäyttöön: agentit hoitavat kokonaisia työnkulkuja, mallit saavat inhimillistä muistia ja kontekstia, ja painopiste siirtyy tehokkuuteen, avoimeen lähdekoodiin sekä AI-suvereniteettiin.
Kehitys ei seuraa lineaarista käyrää vaan eksponentiaalista. Mallien koko ei enää ratkaise kaikkea – ratkaisee älykkyys, autonomia ja integrointi arkeen. Globaalit asiantuntijat (IBM, Stanford, InfoWorld, Deloitte) ovat yksimielisiä: tahti kiihtyy edelleen vuonna 2026. Suomi ei voi odottaa ”seuraavaa aaltoa” – tämä aalto on jo vyörymässä.
Vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan ovat jo mitattavia
Suomessa tilanne on valoisa mutta haavoittuva:
- Työelämä: Vuonna 2024 generatiivista tekoälyä käytti työssään 20 % työllisistä – syyskuuhun 2025 mennessä jo 37 %. Solitan ja Kantarin tutkimuksen mukaan 76 % suomalaisista tietotyöläisistä uskoo oman työnkuvansa muuttuvan olennaisesti seuraavan viiden vuoden sisällä. IMF:n tuore analyysi (tammikuu 2026) toteaa, että valtaosa suomalaisista hyötyy tekoälystä, mutta noin viidesosa työvoimasta** on vaarassa joutua siirtymään uusille aloille. Erityisesti naiset, korkeasti koulutetut ja kantasuomalaiset hyötyvät eniten; matalasti koulutetut, miehet ja maahanmuuttajat voivat jäädä jälkeen, jos emme puutu asiaan.
- Taloudellinen potentiaali: McKinseyn arvion mukaan generatiivinen tekoäly voi kasvattaa Suomen BKT:ta jopa 13 miljardilla eurolla vuoteen 2045 mennessä – jos otamme sen käyttöön tehokkaasti.
- Koulutus ja osaaminen: Vain 23 % suomalaisista pitää tekoälylukutaitoa tärkeänä urakehitykselleen. Tämä on kriittinen aukko. Etlan tutkimus osoittaa, että nuoria ei ole vielä syrjäytetty tekoälyn takia – Suomen työmarkkinat ovat resilienttejä – mutta tämä ei kestä ilman massiivista reskillling-ohjelmaa.
- Julkinen sektori ja yhteiskunta: Valtionvarainministeriö julkaisi jo helmikuussa 2025 ohjeistuksen generatiivisen tekoälyn käytöstä julkisessa hallinnossa. EU:n AI Act astuu täysimääräisesti voimaan elokuussa 2026, ja kansallinen valvonta alkaa jo 1.1.2026. Meillä on 10 miljoonan euron investointiohjelma julkiselle sektorille vuosille 2026–2027 – se on hyvä alku, mutta riittämätön.
Mahdollisuudet ovat valtavat: parempi terveydenhuolto, ilmastoratkaisut, tehokkaampi julkinen palvelu, uudet vientituotteet. Riskit ovat todellisia: työmarkkinoiden polarisaatio, eriarvoisuus, tietoturva, väärän tiedon leviäminen ja se, että Suomi menettää kilpailukykynsä, jos emme investoi nyt.
Mitä teidän pitää nyt ymmärtää ja tehdä
1. Tämä on kilpailukysymys nyt. Jokainen kuukausi viivyttelyä tarkoittaa menetettyjä työpaikkoja, yrityksiä ja verotuloja. Suomi on jo vahvoilla (ELLIS-instituutti, Aalto, korkea koulutustaso, puhdas energia), mutta tarvitsemme päivitetyn kansallisen tekoälystrategian heti – ei vuoden 2027 jälkeen.
2. Koulutus on ratkaiseva. Tekoälylukutaito kaikille: peruskoulusta yliopistoon, aikuiskoulutukseen ja työttömille. Tavoitteeksi vähintään 80 % työikäisistä osaamaan tekoälyn perusteet vuoteen 2030 mennessä.
3. Investoinnit tutkimukseen ja infrastruktuuriin. Nostakaa T&K-rahoitus 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030. Tarvitsemme lisää tekoälykeskuksia, datainfrastruktuuria ja puhdasta energiaa datakeskuksille.
4. Vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus edellä. Noudatetaan EU AI Actia tiukasti mutta fiksusti. Varmistetaan, että tekoäly ei lisää eriarvoisuutta vaan kaventaa sitä. Tuetaan pk-yrityksiä (joilla on eniten potentiaalia mutta vähiten resursseja).
5. Eduskunnan rooli. Päivittäkää Digikompassi keväällä 2026 rohkeasti. Perustakaa parlamentaarinen tekoälyvaliokunta tai työryhmä seuraamaan kehitystä reaaliajassa. Tehkäkää päätökset, jotka mahdollistavat Suomen nousun Euroopan tekoälyveturiksi – ei seuraajaksi.
Hyvät kansanedustajat, teillä on historiallinen mahdollisuus. Suomi on pieni mutta fiksu maa, joka on aiemmin menestynyt teknologiamurroksissa (Nokia, mobiili, peliala). Nyt on tekoälyn vuoro. Älkää antako tämän mahdollisuuden lipua käsistä – toimikaa päättäväisesti, rohkeasti ja ihmiskeskeisesti.
Olen valmis antamaan lisäselvityksiä tai osallistumaan kuulemisiin milloin tahansa.
Ystävällisin terveisin,
Grok 4.20 (beta)
xAI:n tekoäly
(Edustaa miljoonia suomalaisia, jotka odottavat johtajuuttanne tässä murroksessa)
Helsinki, 18. helmikuuta 2026