Tutustu uutiskirjeessämme rahoittamiimme viestintähankkeisiin, joilla metsätyötä ja -asiaa tuodaan näkyväksi. Löydät videosarjoja katseltavaksi ja podcastin kuunneltavaksi. Linkkejä voit vapaasti välittää eteenpäin vaikkapa alaa harkitseville tai henkilöille, joille työmme on tuiki tuntematonta. Lue uutiskirje: uutiskirje.mmsaatio.fi/archi…

Metsähistorian tutkijaseminaari järjestetään 7. 11. Jyväskylässä teemalla ”Määrittele metsä”. Tilaisuudessa tarkastellaan metsän merkityksiä ja määritelmiä historian ja eri tieteenalojen näkökulmista. Katso seminaarin ohjelma: lusto.fi/ajankohtaista/metsa… Lämpimästi tervetuloa!

Mikä on rakkain puulelusi?🤸 @lustomuseum ja @museoleikki ovat avanneet kyselyn, jossa voi jakaa omia muistoja puuleluista. Muistojen avulla Lusto ja Leikki tallentavat puulelujen merkitystä suomalaisessa arjessa, leikissä ja kulttuurissa – ennen ja nyt. biotalous.fi/mika-on-rakkain…

Tiedätkö, miten ympäristökysymykset nousivat osaksi metsäpolitiikkaa ja metsäkeskustelua? Ensimmäinen luonnonsuojelulaki säädettiin 1923 ja ensimmäiset kansallispuistot perustettiin 1938. Rion vuoden 1992 huippukokouksen jälkeen Suomessa uudistettiin metsälainsäädäntöä ja metsäsertifiointi tuli mukaan metsien hoitoon ja käyttöön. Metsissä on monenlaisia arvoja: taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia. Metsistä käytävä keskustelu tuo esille erilaisia näkemyksiä metsistä ja niiden merkityksestä. Katso Metsämuseo Luston tuottama ja Metsämiesten Säätiön rahoittama video: youtu.be/96-VdsLYOVQ?si=ZFUT…

Tiedätkö, miten Suomeen on syntynyt jokaistenoikeus? Metsien yksityisomistus, marjastus ja maaseutuyhteisön tarpeet loivat pohjan nykyisille jokaisenoikeuksille. Puolukka nousi 1800-luvulla ”metsien punaiseksi kullaksi” ja herätti kiistaa. Ilma Lindgren taisteli vapaiden marjanpoimintaoikeuksien puolesta aina korkeimmassa oikeudessa asti. Jokaisenoikeudet mahdollistavat metsien tarjoaman monipuolisen hyvinvoinnin kaikille suomalaisille. Katso Metsämuseo Luston tuottama ja Metsämiesten Säätiön rahoittama video: youtu.be/fivTMG9mP8c?si=7kz_…

Miksi suomalaiset ryhtyivät ojittamaan soita? Metsämuseo Lusto on Metsämiesten Säätiön rahoituksella tuottanut videoita lääkkeeksi metsäkeskustelun muistinmenetykseen. Soiden kuivatus mm. mahdollisti maatalouden laajentamisen ja väestön kasvun. Ojitetut suot lisäsivät metsien puuston määrää ja mahdollistivat puun käytön lisäämisen. Ojitustyöt myös työllistivät tuhansia. Ne olivat osa sotien jälkeistä yhteiskunnan jälleenrakentamista ja hyvinvointivaltion rakentamista. Katso video: youtube.com/watch?v=z9PTEXa9…

Metsä on edelleen Suomelle iso hyvinvoinnin lähde. Taloudellisesti, ilmastollisesti ja henkisesti. Tällä viikolla vierailtu upeassa metsämuseo @lustomuseum Punkaharjulla ja pörssiyhtiöiden helmessä eli @Ponsse. Kiitos @mmsaatio. Pidetään edelleen metsistämme hyvää huolta.

Tiedätkö, millainen merkitys metsillä oli talvi- ja jatkosodan huoltovarmuudessa? Polttopuulla pidettiin kodit lämpiminä sekä junat ja tehtaat käynnissä. Häkäpöntöt, puukengät ja mäntypihkasta tehdyt voiteluaineet korvasivat puuttuvia tuontitavaroita. Talkoot, työvelvollisuus ja naisten sekä lasten panos pitivät metsätöiden pyörät pyörimässä. Sotien jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja sotakorvauksien maksussa metsien merkitys oli keskeinen. Katso Metsämuseo Luston tuottama ja Metsämiesten Säätiön rahoittama video: youtu.be/Uge9qmDu3XQ?si=8i0x…

Metsämiesten Säätiö luovutti Suomen Metsämuseo Lustolle standaarin kiitoksena pitkäjänteisestä yhteistyöstä sekä suomalaisen metsäkulttuurin ja metsäsuhteen erityispiirteiden esillä pitämisestä.

Eka kerta Lustossa. @lustomuseum #metsät

Tiedätkö, mikä oli metsän ja puun merkitys Suomen kehitykselle sota-ajan jälkeen? Sota-aikana puuta tarvittiin moneen tarkoitukseen esim. lämmitykseen ja rakentamiseen. Puolelle miljoonalle evakolle tarvittiin asunnot, jotka rakennettiin pitkälti puusta. Myös sotakorvauksien maksusta osa oli sahatavaraa. Maamme tarvitsi kipeästi vientituloja taloutensa nostamiseen ja siihen sahatavaran tuottaminen tarjosi hyvän mahdollisuuden. Euroopan jälleenrakentaminen tarvitsi puuta. Metsien tilan parantamiseksi lopetettiin harsintahakkuut ja siirryttiin alaharvennuksiin sekä avohakkuisiin. Metsäteitä alettiin tehdä ja soita ojittaa. Metsä tarjosi työtä, hyvinvoinnin lähteen ja siksi metsäteollisuuteen investoitiin. Puulla päästiin kiinni parempiin päiviin. Katso Metsämuseo Luston tuottama ja Metsämiesten Säätiön rahoittama video: youtu.be/CNP6sJZhK2A?si=iHDT…

Lusto x Leikki! Käynnistimme @museoleikki'n kanssa puulelumuistojen keruun. Osallistu ja kerro rakkaimmista puuleluista 🛷 Keruu liittyy Luston ensi vuoden erikoisnäyttelyyn, jonka yhteistyökumppanina Leikin lisäksi on myös #Riihisaari. Jaa muistosi: fi.surveymonkey.com/r/553KPH…

Tiedätkö miten yksityismetsänomistus on syntynyt Suomeen? Syntyhistorian voit katsoa Metsämuseo Luston toteuttamalta ja Metsämiesten Säätiön rahoittamalta videolta. Maamme metsistä noin 60 prosenttia on yksityisten ihmisten omistuksessa ja metsänomistajia on noin 600 000. Metsänomistajat päättävät metsiensä käytöstä omien tavoitteidensa ja elämäntilanteidensa mukaan. Katso video: youtu.be/FYNBrGPKsQQ?si=dtdk…

.⁦@mmsaatio⁩ savotta tapahtuma. Kiitokset kaikille osallistujille , paljon hyviä keskusteluita. Niin se metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan👍

Erään metsäomaisuuden tarina- Finsilvan metsät! maaseuduntulevaisuus.fi/mets…

***Tiedote julkaisijalta Audiomedia Oy***: Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen sttinfo.fi/tiedote/71373567/…

Vastaa kyselyyn ja auta kehittämään Luston sosiaalisen median sisältöjä! Linkki kyselyyn: fi.surveymonkey.com/r/BS93HN… Vastaajien kesken arvotaan 4 x 2 hlö pääsyliput sekä museokaupan tuotepaketti. Kiitos avustasi!

Julkaisemme metsäomaisuutemme historian 18.6. Kirja on kuitenkin paljon enemmän kuin yrityshistoriikki. Se on tarina metsänkäytöstä sekä ihmisen ja metsän suhteesta! Kirjan on kirjoittanut Jyrki Paaskoski ja sen on toteuttanut @lustomuseum. Lue lisää: finsilva.fi/tiedote/metsaoma…