Onko tekoäly pörssikupla? Pohdiskelua.
Sitten vuoden 2022 lopun ChatGPT:n popularisoitumisen jälkeen pörssejä on erityisesti ajanut ylöspäin tekoälybuumi. Generatiivinen tekoäly nopeuttaa koodaamista, tehostaa ja automatisoi työtä. Lisää löylyä heittää puheet agenteista, jotka tekevät kokonaisia työprosesseja itsenäisesti. Eikä siinäkään vielä kaikki: fyysinen tekoäly eli älykkäät ja kehittyneet robotit ovat kulman takana.
Tekoälyn kehittäminen vaatii paljon rahaa: hyperskaalaajien, jotka rakentavat tekoälyinfrastruktuuria eli “tekoälytehtaita” kuten NVIDIAn toimitusjohtaja Jensen Huang niitä kutsuu ja missä kielimallit koulutetaan ja niitä operoidaan fyysisesti, investoinnit nousevat tänä vuonna arviolta yli 700 miljardiin dollariin! Lähivuosina puhutaan jopa biljoona-luokan vuotuisista investoinneista.
Skeptikkoja, mihin voinen lukea myös itseni, on jo vuosia mietityttänyt investointien kannattavuus. Hyperskaalajien vapaat kassavirrat ovat kurimuksessa ja vapaalla kassavirralla laskettu FCF ROIC romahtaa para’aikaa esimerkiksi Alphabetilla, Metalla ja Microsoftilla. “Frontier labsit” eli tekoälykehityksen kärjessä olevat yhtiöt kuten OpenAI ja Anthropic tekevät raskaasti duffea. Tottakai esimerkiksi Meta ja Alphabet ovat generatiivisen tekoälyn avulla jo vuosia tehostaneet ja parantaneet mainosten kohdennuskoneistoaan, mikä näkyy viivan alla joten täysi duffekone tekoäly ei missään nimessä ole. Sen lisäksi Anthropic kehuu olevansa nyt Q2’26 voitollinen (ei-GAAP-luvuin), joskin koko vuosi on todennäköisesti pakkasella.
Kun Jensen Huang puhuu AI:n olevan voitollista, hän tarkoittanee omaa yhtiötään NVIDIAA sekä rautapuolen toimittajia: muistiyhtiöitä ja muuta infraa energiaan asti, jotka nyt vuolevat kultaa “pullonkaulatreidissä”.
Kuviota hämää myös tekoälytalouden kiertorahoitusjärjestelmä: hyperskaalaajat, kuten Alphabet ja Amazon, investoivat miljardeja OpenAI:hin ja Anthropiciin ja muihin tekoälylaboratorioihin. NVIDIA myös. Sitten nämä ostavat hyperskaalaajilta laskentakapasiteettia ja nämä vuorostaan NVIDIAlta siruja. NVIDIA tekee valtavaa voittoa yli 50 % nettomarginaalilla, palauttaen osan rahasta sijoituksina takaisin tähän ekosysteemiin. osa rahoista maksetaan omistajille omien ostoina ja osinkoina markkinalle. Ja Alphabet ilmoitti juuri 85 miljardin dollarin osakeannista, eli osa markkinan rahasta menee taas hyperskaalajien rahoittamiseen! On todellakin kyse valtavasta buumista, kun maailman 2. absoluuttisesti kannattavin yhtiö joutuu tekemään osakeannin!
Oleellinen kysymys mielestäni on, saavatko kielimallien loppukäyttäjät eli asiakkaat tavoittelemiaan tuottoja ja tehokkuushyötyjä. Todistusaineisto on ristiriitaista. Jotkut yhtiöt, kuten Suomessa Relex, heittävät väkeä pihalle, minkä kerkeävät vedoten tekoälyyn. Monet tutkimukset puhuvat ristiriitaisista tuloksista: odotettuja säästöjä ei saada aikaan. Uber ylitti äskettäin koko vuoden AI-budjettinsa! Amazon, Microsoft ja Meta ovat kehoittaneet säästäväisyyteen tokenien käytössä, kun aiemmin ne harrastivat “tokenmaksimointia”.
Sen lisäksi monissa organisaatiossa on lehtijuttujen ja anekdoottien perusteella “tungettu AI:ta kurkusta alas väkisin”. Mikä on tässä tilanteessa todellinen kysynnän taso?
Lopulta AI-investoinneille asiakkaiden pitää saada tuottoa: muuten ne vähentävät sen käyttöä tai hidastavat sen käyttöönoton lisäämisvauhtia.
Viime aikainen kehitys puhuu sen puolesta, että kysyntä ei välttämättä kehity niin nopeasti, kuin alunperin ajateltu.
Sen lisäksi mallien hinnat romahtavat nopeasti. Kun uusi malli julkaistaan, ei mene montaa kuukautta kun saman suorituskyvyn saa paljon halvemmalla raha per token -kustannuksella. Mallien on vaikea differentoitua toisistaan, joskin työkaluina ne voivat saada vakiintunutta asemaa kuten Anthropicin Claude toistaiseksi koodareiden parissa. Mutta jos mallit bulkkiintuvat, kielimalleilla ei ainakaan itsessään tehdä rahaa. Sitten voi ajatella, että infrapyörittäjät tekevät koska infrasta pitää maksaa. Mutta infraa tulee koko ajan lisää pullonkauloista viis, ja fyysinen pääoma ei yleensä ole historiallisesti pitkään tuottanut yli pääoman kustannuksen.
Suuret megateknot ajautuvat päistikkään toisiaan päin kilpailussa tekoälyskabassa ja tekoäly muovaa tapoja käyttää niiden palveluja. On eri pohdinnan paikka, uhkaako tekoäly yhtiöiden marginaaleja pitkässä juoksussa.
Pörssin käytös on kuplamaista: osakekurssit ovat nousseet raketinlailla. Jensen Huangin kommentit toimivat polttoaineena: Marvellin osake nousi yli 30 %, kun Jensen kommentoi firman olevan seuraava “yli biljoonan dollarin yhtiö”. Jopa Nokia on viisinkertaistunut, muistiyhtiöt kuten Micron kymmenkertaistuneet. FOMO on käsinkosketeltavaa ja vipu-ETF:ien käyttö lisääntyy. Koreassa, missä pörssejä nostaa Samsungin kaltaisten muistifirmojen nousu, spekulaatio on valloillaan.
En usko, että teknologia sinänsä on kupla. Se toimii, omalla tavallaan, ja kehittyy nopeasti. Olisi silkkaa ylimielisyyttä arvioida tarkasti tällaista nopeasti liikkuvaa maalia. Mutta uskallan todeta pörssistä, että siinä on kuplamaisia piirteitä ja tekoälynousu alkaa näyttämään yhä enemmän kuplalta. Aika näyttää, miten tämä arvio osuu. Indeksien kannalta tämä on ongelmallista, koska AI on noussut suurimmaksi teemaksi maailman indekseissä.