Joined February 2014
133 Photos and videos
Ilkka Kärrylä retweeted
Thomas Piketty, a hugely influential economist, explicitly says that colonial extraction and unequal exchange have caused global inequality. This is considered a fringe opinion in the mainstream economics community, so kudos to Piketty for rocking the boat.
Colonial extraction and unequal exchange have shaped two centuries of North-South inequality. 🧵A thread on a NEW STUDY written with @gatonievas [1/9] 🔗 wid.world/news-article/unequ…
63
846
3,653
227,399
Ilkka Kärrylä retweeted
TP:n toimintaan kuuluvat myös koulutukset! Eilen järjestettiin koulutus henkilöstön hallintoedustuksesta. Pääkouluttajana toimi Insinööriliiton lakimies Maria Jauhiainen. Puhujina olivat VT Jukka Ahtela ja tutkija Ilkka Kärrylä.
1
1
3
333
Ilkka Kärrylä retweeted
12 Feb 2025
And here's me having a go at Europe's permanent austerity binge when their growth model (exports) is done and all the investments that they failed to make because of fiscal rules and other such nonsense has come home to roost. In Dutch - you can translate: redpers.nl/2025/02/12/ongeli…

5
37
114
9,125
Ilkka Kärrylä retweeted
Olen saapunut Turkuun, jossa Logomonsilta julistettiin eilen kaupungin päärautatieasemaksi. Vaikka tätä on moitittu jo paljon, haluan jatkaa sen moittimista. 1. Miten perverssi pitää olla, että suunnittelee tällä vuosituhannella yli 20 M€ rakennuksen, jossa ei ole lämmitystä?->
86
80
1,393
142,985
Ilkka Kärrylä retweeted
Voihan nenä. Tämä twiitti kyllä ärsytti minua pikkiriikkisen. Muutama (useampi kuin kolme) pointti. 1. Twiitissä haiskahtaa hassu pankkiiri-/ yritysjohtaja- / podcastaaja-ylimielisyys. Julkisen hallinnon tehokas järjestäminen on yksi maailman tutkituimmista asioista. Tuhannet nerokkaat politiikan tutkijat, hallintotieteilijät, ekonomistit, historioitsijat, virastojen johtajat ja niin edelleen ja niin poispäin ovat tutkineet asiaa teoreettisesti ja empiirisesti vuosisatojen ajan. Todennäköisyys, että jokin podcast-posse tai Pörssiklubin lounasseurue olisi löytänyt ratkaisun, joka kaikilta muilta on jäänyt huomaamatta on varsin pieni. 2. "Kulttuurin muuttaminen 180 astetta" on LinkedIn-puhetta, joka ei tarkoita mitään. Tai jos tarkoittaa, niin on selvää, ettei ajatus ei voi pitää paikkaansa. Ratkaisu yleismaailmallisiin ja ikuisiin ihmiskunnan ongelmiin ei tietenkään voi olla "kulttuurin muutos". Tämä koskee kaikkia asioita köyhyydestä ilmastonmuutokseen, mutta erityisesti se koskee julkisen sektorin organisointia. 3. Jos oikeasti halutaan säästää julkisia menoja, julkisen sektorin täytyy yksinkertaisesti tehdä vähemmän asioita. 4. Ei ole mitään tehostamisten ja kannustimien kikkapussia, josta taianomaisesti säästetään ja saadaan samat asiat tai vielä enemmän. 5. Säästäminen edellyttää siis priorisointia – en aina tajua miksi tämän myöntäminen on porvareille niin vaikeaa. Sehän on meidän juttu! 6. Asioita ei ole pantu julkisen sektorin tehtäväksi sattumalta. Sinne on valikoitu tehtäviä, joiden tuloksia on vaikea mitata, kuten vaikkapa maanpuolustus ja peruskoulu. Tehtävät, joissa tuloksia on yksinkertaista mitata, voidaan jättää yksityiselle sektorille ja maksaa tuloksista. 7. Siksi pankkiirien ja yritysjohtajien lempiajatus – ankara tulospalkkaus – toimii usein huonosti julkisella sektorilla. Julkisen sektorin toiminta ei voi perustua ensisijaisesti tulospalkkaukseen vaan muunlaisiin järjestelmiin. 8. Liian pieniä säästöjä on tietenkin olemassa. Julkisella sektorilla ei kannata keskittyä mikroskooppisten säästöjen jahtaamiseen vaan tehdä merkittäviä asioita. 9. Julkisen sektorin toimintaa kannattaa aina pyrkiä tehostamaan ja johtamaan paremmin, totta kai. Turhaa hallintoa on ja kaikkea hassua tapahtuu. Olen ollut itse tätä todistamassa! Tehostaminen on kuitenkin ihan tavanomaista johtamista, jolla saadaan ihan tavanomaisia, ei miljardiluokan tuloksia.
Uusi organisaatio ei välttämättä paranna tilannetta. Yleensä jostain tornista huutelemalla ja ohjeita jakamalla ei synny kuin sutta ja sekundaa. Tärkeintä olisi julkisella rahalla pyöritettävien organisaatioiden kulttuurin muuttaminen 180 astetta. Kaikki sisäistettävä ettei liian pieniä säästöjä ei ole olemassa. Todella suuret säästöt ovat nimen omaan näiden tuhansien (isompien ja pienempien) säästöjen takana. Nämä eivät löydy norsunluutornista osoittamalla vaan sillä, että varsinaiset tekijät saadaan jatkuvasti yksinkertaistamaan tekemistä mahdollisimman tehokkaaksi. Tämä vaatii: i) Kaikki julkisten organisaatioiden tekeminen pitää oppia mittaamaan sen kannalta, että aikaansaadaanko aikaiseksi enemmän, parempaa, vähemmällä. ii) henkilökunnalle sellaiset kannustimet, että ensimmäisen vuoden toteutuneet ja pysyvät säästöt (kunhan aikaansaadaan enemmän ja/tai paremoaa) maksetaan säästöt aikaansaaneille. Tämä voi tarkoittaa miljoonien bonuksia, mutta myös miljardien säästöjä.
93
84
716
159,216
Onko tästä pääomien palaamisesta Ruotsiin olemassa tutkimusta?
Kun Ruotsi teki muutoksen perintöveroon 20 vuotta sitten pääomat palasivat Ruotsiin. Suomen keskeinen ongelma on pääomien ja kotimaisen omistamisen vähyys. RKP esitti viimeksi elokuussa, että ottaisimme käyttöön Ruotsin mallin. kauppalehti.fi/uutiset/kl/94…
2
1
33
1,494
Nyt sitten vain käymään Museoviraston budjettia, organisaatiota ja lakisääteisiä tehtäviä läpi ja osoittamaan, mitkä "hallintotehtävät" voidaan lakkauttaa museoiden sulkemisen sijasta. Saa suorittaa, niin päästään mutuilusta puolin ja toisin.
Pelkästään jo sen pitäisi kertoa kaikki olennainen julkisella rahalla toimivista organisaatioista, että kun niiden tulot pienenevät, ne alkavat ensisijaisesti säästämään kaikista ihmisille tärkeimmistä ja näkyvimmistä kohteista. 1/3🧵 yle.fi/a/74-20120024
1
24
817
On ideologiatutkimuksen näkökulmasta erittäin kiinnostavaa, että nykyinen nationalistinen oikeisto rampauttaa myös sadan vuoden takaisen nationalistisen oikeiston luomia instituutioita, kuten museoita tai Mannerheimin lastensuojeluliittoa. Perusteena se, että nämä eivät...
12
20
210
7,094
...tuota valtion "ydintoimintoihin" kuuluvia asioita vaan sellaisia, jotka pitäisi mieluummin tuottaa markkinaehtoisesti tai jättää tuottamatta. Angloamerikkalais-itävaltalainen liberalismi näyttää syrjäyttäneen joitakin vanhoja kansalliskonservatiivisia ajatuksia esim...
1
5
97
876
kulttuuriperinnön tai heikompien, erityisesti lasten, suojelusta. Mutta tämä on aivan normaalia, sillä ideologiat muuttuvat ajassa.
2
3
92
878
Tämä tuntuu olevan erittäin yleinen uskomus. "Turhasta hallinnosta" säästäjät eivät varmastikaan minkään todisteiden edessä uskoisi, että sitä "turhaa hallintoa" ei olekaan ihan niin paljoa kuin kuvitellaan. Olisi joka tapauksessa kiinnostavaa tutkia julkisen valinnan teorian..
Replying to @pursiain
Hiipi sellainen ajatus mieleen, että valittiin kohteita joiden sulkeminen tiedettiin aiheuttavan paljon kohua. ”Katsokaa nyt mitä meidän oli pakko tehdä”. Hyi minua kyynikkoa.
6
5
118
5,456
...valossa, pyrkivätkö Museo- ja muiden virastojen byrokraatit pitämään "hillotolppansa" keinolla millä hyvänsä kuten valitsemalla säästökohteet kohuarvon mukaan.
1
1
9
439
Ilkka Kärrylä retweeted
Replying to @pursiain
Mä arvelen että nämä ovat järkevimmät. Ikuisesti ei voi säästää ”hallinnosta” ja ”aateekoosta”. MV on ollut pitkään aliresursoitu ja sillä on lukuisia tehtäviä ja niillä prioriteettijärjestys. Ja suuren yleisön palvelu ei ole ykkönen eikä pidäkään olla. Se on muistiorganisaatio.
5
3
133
4,658
Ilkka Kärrylä retweeted
Replying to @pursiain
Kaikesta muustakin leikataan. Olavinlinnan ja Tamminiemen aukioloaikoja supistetaan. 55 miljoonalla rempattua Kansallismuseota ei ole varaa avata. Ei ole mitään Hirtvaaran vispilämuseota jossa on 18 täysipäiväistä opasta nojailemassa seiniin.
1
2
99
3,805
Ilkka Kärrylä retweeted
Väestöennusteeseenkin liittyen kiinnostava Pohjoismaisen talouspolitiikan arviointineuvoston seminaari. Lars Calmfors argumentoi, että vientivetoinen malli haasteiden edessä väestön ikääntyessä ja joustoa ylöspäin kotimaan sektorin (sote) palkanmuodostukseen tarvitaan. 1/2
3
7
25
1,447
Javier Milein ultraliberaali talouspolitiikka Argentiinassa on monien suosiossa. Itseänikin kiinnostaa, millaisia tuloksia sillä saadaan. Naapurimaa Chile aloitti samankaltaisen shokkiterapian 1973. Miksi sen ja Argentiinan kehitys ei ole ollut tämän erilaisempaa? 1/2
4
2
415
Jouduttiinko Chilessä siitä peruuttamaan liikaa myöhemmin vai eikö se ylipäänsä olekaan viisasten kivi? Kaikki näkökulmat asiaa paremmin tuntevilta tervetulleita, myös tämän Maddison projectin ostovoimakorjattu BKT -mittarin kritiikki. 2/2
278